Eriarvoisuus alkaa, kun erilaisuutta arvotetaan, asetetaan paremmuusjärjestykseen tai pidetään vääränlaisena.
MITKÄ KÄSITTEET OPETTAJAN TULISI TUNTEA?
Ihmiset eroavat toisistaan monin tavoin, kuten kulttuurien, kielien, ulkonäön, käyttäytymisen, arvojen sekä oppimisen tai työskentelyn tapojen suhteen. Nämä erot ovat neutraaleja. Ne eivät itsessään aiheuta eriarvoisuutta.
Eriarvoisuutta kehittyy silloin, kun jotkin ominaisuudet tai toimintatavat nähdään hyväksyttävämpinä, oikeampina tai arvokkaampina kuin toiset. Tämä tapahtuu usein tiedostamatta, arkipäivän odotusten, tapojen ja sosiaalisten normien kautta. Ajan myötä nämä asenteet voivat johtaa epätasa-arvoiseen osallistumiseen ja mahdollisuuksiin
Keskeinen mekanismi tässä prosessissa on etnosentrismi. Etnosentrismi tarkoittaa taipumusta käyttää omaa kulttuurista taustaa pääasiallisena viitekehyksenä muiden tulkitsemisessa. Tutut puhe-, käyttäytymis- tai työskentelytavat voidaan nähdä normaaleina, kun taas vieraat tavat saatetaan arvioida kielteisesti tai ymmärtää väärin.
Monikulttuurisissa ympäristöissä etnosentrismi voi vaikuttaa ryhmädynamiikkaan. Se voi vaikuttaa siihen, ketä kuunnellaan, kenen ideat otetaan vakavasti, kuka johtaa ryhmätyötä ja kenen odotetaan sopeutuvan. Toistuessaan ja vahvistuessaan etnosentrismi voi luoda kulttuurisia hierarkioita, joissa jotkin työskentely- tai viestintätavat nähdään ammattimaisempina, pätevämpinä tai sopivampina kuin toiset.
Eriarvoisuus voi vaikuttaa myös siihen, miten ihmiset näkevät itsensä. Sisäistetty rasismi tarkoittaa tilannetta, jossa marginalisoitujen tai rodullistettujen ryhmien jäsenet omaksuvat kielteisiä stereotypioita omasta ryhmästään. Tämä voi johtaa heikentyneeseen itseluottamukseen, epäröintiin ottaa puheenvuoroja ryhmissä tai paineeseen piilottaa osia omasta identiteetistä, jotta voisi sopeutua.
Tämä osoittaa, että eriarvoisuus ei toimi ainoastaan ulkoisen kohtelun kautta, vaan myös sen vaikutuksissa minäkuvaan ja osallistumiseen ryhmätilanteissa.
Merkitys ammatillisessa koulutuksessa, harjoittelussa ja ryhmätöissä
Ammatillisessa koulutuksessa oppiminen tapahtuu usein ryhmätöiden, käytännön tehtävien, työpajojen ja opiskelijoiden välisen vuorovaikutuksen kautta. Tällaisissa ryhmätilanteissa sosiaalinen vuorovaikutus tulee erityisen näkyväksi.
Eriarvoisuuteen liittyviä prosesseja voi ilmetä, kun:
- valta-asemassa oleville ominaiset viestintätavat ovat hallitsevia ryhmäkeskusteluissa
- osa opiskelijoista saa jatkuvasti sivurooleja
- vähemmän tutut tavat tehdä yhteistyötä eivät saa tarpeeksi arvostusta
- itsevarmuus ja osallistuminen vaihtelevat sen mukaan, miten erilaisuutta kohdataan
Näihin dynamiikkoihin puuttuminen ei tarkoita yksilöiden syyllistämistä. Se tarkoittaa sen tunnistamista, miten eriarvoisuutta voi syntyä ryhmissä, sekä toimien toteuttamista, jotta osallistuminen, vastuu ja tunnustus jakautuvat oikeudenmukaisemmin.
Miten selittäisit tämän opiskelijoille?
Missä tahansa ympäristössä ihmiset tuovat mukanaan erilaisia taustoja sekä tapoja viestiä ja oppia, eikä tämä moninaisuus ole itsessään ongelma. Ongelma syntyy, kun yksi tapa toimia muuttuu huomaamatta normiksi ja ja muut jäävät sen varjoon ”vaikka kukaan ei sitä tarkoita”. Arvioimme tilanteita usein sen perusteella, mikä on meille tutuinta, ja tämä voi vaikuttaa siihen, ketä kuunnellaan, kuka ottaa johtavan roolin ja keneltä odotetaan mukautumista. Ajan myötä tämä voi heikentää joidenkin ihmisten itsevarmuutta ja vaikeuttaa osallistumista. Ryhmän toimintatapojen moninaisuuden tiedostaminen auttaa jakamaan tehtävät, puheenvuorot ja tunnustuksen tasapuolisemmin.
| TOIMINTA | Rakenna yhteisöllistä huolenpitoa: Kannusta opiskelijoita pitämään huolta toisistaan, ottamaan toisia mukaan toimintaan ja tukemaan luokkatovereita kunnioittavilla arjen teoilla. |
|---|