3.2 INTERSEKTIONAALISUUS – miten identiteetit limittyvät

Course Content
1. Kulttuuri ja keitä me olemme
Tavoitteena on ymmärtää kulttuuri muuttuvana ja moninaisena kokonaisuutena, joka vaikuttaa identiteettiin, käyttäytymiseen, oppimiseen ja kuulumisen kokemukseen, sekä pohtia, miten kulttuuritausta muokkaa sitä, miten näemme itsemme ja muut ammatillisen koulutuksen kontekstissa.
0/5
2. Mitä on interkultturisuus?
Ymmärtää interkulttuurisuus taitojen, asenteiden ja arjen käytäntöjen kokonaisuutena, joka tukee oikeudenmukaista vuorovaikutusta, viestintää ja yhteistyötä moninaisissa oppimis- ja työympäristöissä sekä kehittää tietoisuutta vallasta, normeista ja eriarvoisuudesta.
0/5
3. Inkluusio, intersektionaalisuus ja syrjintä
Tunnistaa, miten inkluusio ja ulossulkeminen toimivat yksilö-, ryhmä- ja rakenteellisilla tasoilla, sekä ymmärtää, miten päällekkäiset identiteetit ja valtasuhteet voivat muokata syrjinnän kokemuksia koulutuksessa ja yhteiskunnassa.
0/5
4. Ulossulkemisen ymmärtäminen osallisuuden rakentamiseksi
Tunnistaa, miten erilaisuus voi johtaa eriarvoisuuteen stereotypioiden, ennakkoluulojen, epämukavuuden ja etääntymisen kautta, ja kehittää konkreettisia keinoja muuttaa tietoisuus teoiksi, jotka edistävät inkluusiota ja oikeudenmukaisuutta.
0/5
5. Kaikista kulttuureista oppiminen
Kokea kulttuurienvälisyys oppimisen voimavarana tunnistamalla, mitä eri kulttuurit tuovat mukanaan, mitä niillä on yhteistä ja miten oppijoiden välinen vuorovaikutus vahvistaa yhteenkuuluvuutta, empatiaa ja yhteistyötä jokapäiväisissä oppimisympäristöissä.
0/4
6. Generatiivisen tekoälyn käyttö kulttuurisessa sopeutumisessa
Digitaalinen toimintasuunnitelma 🇫🇮

Ulossulkeminen syntyy harvoin vain yhdestä tekijästä, vaan se rakentuu tilanteissa, joissa eri identiteettikategoriat risteävät ja niitä arvostetaan epätasa-arvoisesti.

 

MITKÄ KÄSITTEET OPETTAJAN TULISI TUNTEA?

Intersektionaalisuus on käsite, joka selittää, miten ihmisen identiteetin eri osa-alueet (kuten sukupuoli, etninen tausta, yhteiskuntaluokka, vammaisuus tai maahanmuuttotausta) vaikuttavat toisiinsa ja risteävät, muokaten ihmisten kokemuksia moninaisilla tavoilla. Se osoittaa, että ihmisiin ei vaikuta vain yksi tekijä kerrallaan, vaan useat erilaiset sosiaaliset asemat ja niiden yhteisvaikutus, joka voi luoda esteitä tai etuja. Intersektionaalisuus auttaa ymmärtämään, miksi samankaltaisista taustoista tulevat ihmiset voivat kokea tilanteet eri tavoin riippuen siitä, miten heidän muut identiteettinsä risteävät.

Jotkin sosiaalisen identiteetin piirteet muut ihmiset voivat nähdä ulospäin, kun taas toiset eivät ole näkyviä. Kuvassa “vallan kukka” (Salleh-Hoddin, Pirih & Kiiskilä. 2021, s.90) näkyy esimerkkejä sosiaalisista identiteeteistä. Kuvaa kutsutaan “vallan kukaksi”, koska se kannustaa meitä tunnistamaan rakenteellista syrjintää ja yhteiskunnan valtasuhteita, esimerkiksi sen, mitä pidetään “normaalina” ja ketkä jäävät tämän “normin” ulkopuolelle.

(Picture: Salleh-Hoddin, Pirih & Kiiskilä. 2021. Visuals Kiira Sirola. My Learning Diary. Tackling Discrimination. Peace Education Institute. p. 81)

Ulommat terälehdet kuvaavat identiteettejä, joilla on enemmän valtaa länsimaisissa yhteiskunnissa, ja keskimmäiset vähemmän valtaa. Violetit terälehdet nimeävät kyseisen sosiaalisen identiteetin kategorian. Esimerkiksi vammattomat ihmiset kohtaavat yleensä vähemmän syrjintää kuin vammaiset ihmiset, mikä tuo mukanaan etuja ja valtaa. Usein on niin, että jos meillä on yhteiskunnassa etuoikeutettu identiteetti, pidämme sitä itsestäänselvyytenä emmekä edes huomaa sitä arjessamme. Vähemmän etuoikeutetun henkilön todellisuus voi olla hyvin erilainen: eriarvoisuus näkyy monin tavoin. Näiden identiteettien vuoksi voimme kohdata syrjintää joko henkilökohtaisella tai rakenteellisella tasolla. Opettajina meidän tulee ottaa tämä huomioon ja tehdä parhaamme rakentaen turvallisia oppimistiloja, joissa opiskelijat voivat ilmaista identiteettiään turvallisesti ja kunnioitetusti.

Me ihmiset olemme moniulotteisia, ja määrittelemme itseämme monien sosiaalisten identiteettien osa-alueiden kautta – nämä muodostavat ainutlaatuisen identiteetin palapelin. 

Termi marginalisoitu viittaa yhteiskunnassa heikommassa asemassa olemiseen. Mitä tapahtuu, jos kuulumme yhteisössä useampaan kuin yhteen marginalisoituun vähemmistöön? Tässä tullaan intersektionaalisuuden käsitteeseen, jonka ymmärtäminen on tärkeää, jotta voimme ehkäistä ulossulkemista kouluissamme.

Käsitteen esitteli ensimmäisen kerran Kimberlé Crenshaw vuonna 1989, Columbian yliopiston oikeustieteen professori. Crenshaw loi termin kuvatakseen mustien naisten erityisiä kokemuksia yhteiskunnassa: miten rotuun ja sukupuoleen liittyvät kokemukset “risteävät” ja limittyvät, muodostaen syrjiviä tilanteita, joita tulisi tarkastella huomioiden sekä rotu että syntymässä määritelty sukupuoli. Nykyään termi on yleistynyt laajaan käyttöön, ja sitä käytetään kuvaamaan identiteettien risteäviä ulottuvuuksia. Kouluissa intersektionaalista viitekehystä voidaan hyödyntää, jotta voidaan varmistaa kaikkein marginalisoiduimmassa asemassa olevien oppilaiden osallistuminen ja huomioiminen, jottei ketään jätettäisi jälkeen.

 

Miten selittäisit tämän opiskelijoille?

Me kaikki olemme ainutlaatuisia ja kuulumme erilaisiin sosiaalisiin ryhmiin ja identiteetteihin, joilla on todellisia vaikutuksia elämässämme.

Mitä tapahtuu, jos kuulumme yhteisössä useampaan kuin yhteen heikommassa asemassa olevaan ryhmään? Tässä tullaan intersektionaalisuuden käsitteeseen, joka on tärkeä ymmärtää, jotta voimme ehkäistä ulossulkemista kouluissamme. Kouluissa intersektionaalista viitekehystä voidaan käyttää varmistamaan osallistuminen ja huomioimaan kaikkein marginalisoiduimmassa asemassa olevat oppilaat, jotta ketään ei jätettäisi ulkopuolelle.

 

TOIMINTA Tee tuesta joustavaa: Tarjoa erilaisia tapoja saada tukea (yksilöllinen ohjaus, kirjallinen, visuaalinen, vertaispohjainen), jotta erilaisia tarpeita omaavat opiskelijat voivat valita itselleen sopivimman vaihtoehdon.