Inkluusio tarkoittaa enemmän kuin kaikkien samanlaista kohtelua. Se pyrkii poistamaan esteitä, jotta jokainen voi osallistua aidosti.
MITKÄ KÄSITTEET OPETTAJAN TULISI TUNTEA?
INKLUSIIVINEN KOULUTUS on yleinen periaate, joka ohjaa koulujen järjestämistä, kehittämistä ja suunnittelua sekä opetuksen järjestämistä siten, että kaikilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua aktiivisesti, oppia ja kuulua aidosti kouluyhteisöön. Tavoitteena on, että kaikki ovat mukana ja osallisia: inkluusio on siis ulossulkemisen vastakohta. Periaate kattaa monia osa-alueita rakenteellisista tekijöistä (koulutuspolitiikka, rekrytointi jne.) luokkahuoneisiin ja toimintaan, menetelmiin (esimerkiksi eriyttäminen) sekä pedagogiikkaan, jotta kaikki oppilaat voivat oppia ja osallistua yhdessä kaikkien erilaiset tarpeensa huomioiden. Termi eriyttäminen viittaa erilaisiin menetelmiin ja pedagogisiin ratkaisuihin, joiden tarkoituksena on tukea kaikkien oppijoiden oppimismahdollisuuksia. Tavoitteena on luoda positiivinen oppimisilmapiiri ja yhteenkuuluvuuden kokemus, joka edistää emotionaalisten, sosiaalisten ja kognitiivisten taitojen kehittymistä.
Oppijoilla on erilaisia tarpeita, ja jokainen tulee kohdata kunnioittavasti ja kannustavasti. Tähän työhön kuuluu myös turvallisten rajojen asettaminen. Yhteinen tavoite on vähentää ja poistaa esteitä ja tekijöitä, jotka voivat johtaa ulossulkemiseen. Samalla on tärkeää todeta, että monimutkaisissa tilanteissa ja ryhmien kanssa työskenneltäessä tämä on haastavaa, eikä sitä välttämättä saavuteta täydellisesti. Voimme kuitenkin tehdä parhaamme niillä resursseilla, joita meillä on. Tärkeintä on aloittaa jostakin ja edetä askel askeleelta.
Miten voimme tukea inkluusiota ja ehkäistä ulossulkemista? Tämä on tärkeä kysymys jokaiselle opettajalle pohdittavaksi. Tunnistatko jo omasta toiminnastasi käytäntöjä, joilla tuet osallisuutta ja ehkäiset tai puutut ulossulkemiseen? Jos tekisit listan hyvistä inklusiivisista käytännöistä, mitä siihen sisältyisi? On myös tärkeää tunnistaa haasteet ja pohtia seuraavia askeleita niiden ratkaisemiseksi: mitkä tekijät omassa työssäsi saattavat vahvistaa ulossulkemista? Mitä toimia näiden haasteiden käsittelemiseksi voidaan tehdä?
Inklusiivisista käytännöistä kouluissa on saatavilla runsaasti käytännönläheistä tietoa. Esimerkiksi James A. Banks (1994) on koonnut listan konkreettisista esimerkeistä. Seuraavat kysymykset pohjautuvat muokattuina tähän Banksin tarkistuslistaan.
Banks käyttää tekstissään käsitettä monikulttuurinen koulutus. Nykyään tunnistetaan myös tämän käsitteen haasteet, kuten taipumus korostaa eroavaisuuksia enemmän kuin yhteisiä piirteitä sekä rakenteellisten ongelmien vähäinen huomiointi. Siitä huolimatta Banksin tutkimus ja lista tarjoavat edelleen hyvän pohjan, sillä ne tuovat esiin monia käytännön näkökulmia inkluusion toteuttamiseen kouluissa. Keskustelu kollegoiden ja oppilaiden kanssa seuraavien kysymysten pohjalta tarjoaa hyvän lähtökohdan koulun vahvuuksien ja haasteiden tunnistamiseen. Tästä voi edetä kohti rakenteellisempaa tarkastelua: onko käytäntöjä tai linjauksia, jotka tuottavat ulossulkemista tai vaikeuttavat osallistavien käytäntöjen toteutumista koulussa?
Miten eri äidinkielet otetaan huomioon opetuksen aikana? Voivatko oppilaat tai opiskelijat hyötyä monikielisistä taidoistaan ja jos voivat, niin miten? Millaisen tuen saavat ne oppilaat, jotka ovat vasta aloittaneet opetuskielen oppimisen? Saavatko kaikki vanhemmat saman tiedon koululta?
Millaisia menetelmiä käytetään erilaisten oppimistyylien tukemiseksi? Miten oppimisvaikeudet otetaan huomioon opetuksen suunnittelussa tai opetuksen aikana?
Millaisia juhlia järjestetään? Otetaanko niissä huomioon erilaiset maailmankatsomukset tai uskonnot? Millaisia kouluruoat ovat? Onko koulun yleinen ilmapiiri myönteisesti vastaanottava etnistä, kulttuurista ja kielellistä erilaisuutta kohtaan?
Onko oppimiseen liittyvä lähestymistapa ja esimerkiksi materiaalit kriittisiä? Kenen historiaa opiskelemme? Onko kerronta kriittistä historiallisia näkökulmia kohtaan? Millaisia kuvia materiaaleista löytyy? Esimerkiksi, ovatko eri vähemmistöt tai etniset ryhmät edustettuina materiaaleissa? Löytyykö materiaaleista näkemyksiä, jotka ilmentävät sukupuolivinoumaa?
Miten selittäisit tämän opiskelijoille?
Inkluusio tarkoittaa moninaisuuden aktiivista arvostamista siten, että kaikki tuntevat itsensä tervetulleiksi, arvostetuiksi ja kykeneviksi osallistumaan ja oppimaan vahvan yhteenkuulumisen tunteen kautta. Ulossulkeminen, olipa se tahallista tai tahatonta, tarkoittaa yksilöiden tai ryhmien jättämistä ulkopuolelle, mikä johtaa eristäytymiseen, syrjintään ja vähäisempiin mahdollisuuksiin.
Inklusiivinen oppimisympäristö mahdollistaa kaikkien opiskelijoiden yhteisen oppimisen ja osallistumisen tunnistamalla erilaiset tarpeet. Vaikka sitä on vaikea saavuttaa kokonaan, on jatkuvasti työskenneltävä sitä kohti askel kerrallaan käytettävissä olevia resursseja hyödyntäen. Jokaisen osallistuminen on tärkeää ja tarpeellista.
| TOIMINTA | Rakenna osallisuutta yhteistyön kautta: keskustele osallistavista käytännöistä ja haasteista kollegoiden ja opiskelijoiden kanssa. Hyödynnä yhteistä reflektointia vahvuuksien tunnistamiseen, vaikeuksien nimeämiseen ja seuraavista askelista sopimiseen sekä luokkahuone- että koulutasolla. |
|---|